1. lukua koskevat huomiot ja kehittämisehdotukset 

Suomen museoliitto kiittää mahdollisuudesta lausua Kansallisarkiston Arvonmäärityspolitiikka ja arvonmäärityksen toimintamalli -asiakirjasta.

Arvonmäärityspolitiikassa määritellään toimijoiksi arkistointilain piirissä olevat viranomaiset sekä muut julkista tehtävää hoitavat yksityiset toimijat. Arvonmäärityspolitiikka kohdistuu viranomaisen tai muiden julkista tehtävää hoitavien toimijoiden asiakirjoihin ja tietoihin. Siten sillä on suoraa vaikutusta viranomaistehtäviä hoitaviin julkisiin museoihin ja arkistoihin, mutta vain epäsuoraa vaikutusta yksityiseen museo- ja arkistokenttään. Museot on asiakirjassa määritelty muistiorganisaatioina sidosryhmäksi sekä tietoaineistojen käyttäjiksi. Suomen museoliiton näkemyksen mukaan arvomäärityspolitiikassa ja siihen liittyvässä arvonmäärityksen toimintamallissa olisi kuitenkin perusteltua tarkastella laajemmin koko arkistokenttää sekä tunnistaa nykyistä paremmin sen eri toimijat, mukaan lukien museot ja niiden arkistot. Tämä koskee erityisesti viranomaistehtäviä hoitavia alueellisia vastuumuseoita mutta myös muita museoita ja niiden arkistoja. 

2. lukua koskevat huomiot ja kehittämisehdotukset 

Arvonmäärityspolitiikan tavoitteena oleva yhteiskunnan eri ilmiöiden mahdollisimman tasapainoinen ja edustava dokumentointi on Suomen museoliiton näkemyksen mukaan hyvä. Mikäli arkistoinnissa keskitytään vain viranomaisten tuottamiin asiakirjoihin ja tietoihin, ei asetettua tavoitetta ole kuitenkaan mahdollista saavuttaa.

Arvonmääritystä perusteellaan myös kulttuuriperintö- ja tutkimusnäkökulmasta, mitä Suomen museoliitto pitää kannatettavana. Arviointi on kuitenkin tehtävä riittävän huolellisesti ja asiantuntevasti, jotta tunnistetaan arkistoitavan aineiston kulttuuriperintöarvot ja arkistointipäätökset tehdään riippumatta kulloinkin vallitsevasta yhteiskunnallisista arvostuksista, ilmiöistä tai tutkimuspolitiikan painopisteistä.

Suomen museoliiton näkemyksen mukaan arvonmäärityspolitiikan soveltamisessa on tunnistettava monimuotoisten toimijoiden tuottama arkistollisesti arvokas aineisto ja mahdollistettava sen siirtäminen Kansallisarkistoon. Pidämme myös tärkeänä, että kulttuuriperintöaineistot säilytetään analogisessa muodossa digitoinnin jälkeen.

Lisäksi Suomen museoliitto huomauttaa, että aineiston saavutettavuuden takaamiseksi Kansallisarkistolla (tai yleensä arkistoilla) pitää säilyä mahdollisuus siirtää tai deponoida osa aineistostaan säilytyspaikkaan, kuten museon arkistoon, jossa aineiston löydettävyys ja käytettävyys toteutuvat paremmin.

3. lukua koskevat huomiot ja kehittämisehdotukset 

Arvonmäärityksen toimintamallissa esitellään laajasti arkistointilaissa ja tiedonhallintalaissa määriteltyjä käsitteitä sekä korvataan osa vanhoista käsitteistä (kuten seulontaesitys ja -päätös) uusilla. Kaikki uudet käsitteet eivät ole aivan yksiselitteisiä eivätkä välttämättä sellaisenaan sovellettavissa esimerkiksi kaikissa arkistoissa, mutta käsitteet vastaavat kuitenkin vallitsevaa lainsäädäntöympäristöä. Suomen museoliitto esittää, että asiakirjan sanastossa kulttuuriperintö -käsite määritellään riittävän laajasti käyttäen esimerkiksi määrittelyä, joka sisältyy Valtioneuvoston periaatepäätökseen kulttuuriperintöstrategiasta 2023–2030.  

5. lukua koskevat huomiot ja kehittämisehdotukset

Suomen museoliitto pitää hyvänä, että arvonmäärityspolitiikassa on tarkasteltu henkilötietojen arkistointiperusteita huolellisesti.