Skip to content

Museoliitto

12.11.2026

|

Uncategorized

Varautuminen museoalalla

Museoalalla varautuminen tarkoittaa kulttuuriomaisuuden, ihmisten ja tiedon suojaamista sekä museoiden toiminnan jatkuvuuden turvaamista häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Museoilla on myös tärkeä tehtävä henkisen huoltovarmuuden ylläpitämisessä. Ne ovat henkisiä kuntosaleja, jotka lisäävät osallisuutta ja vahvistavat yhteiskunnallista luottamusta.  Museoliiton varautumisverkosto tarjoaa museoalan ammattilaisille paikan luottamukselliseen keskusteluun, kokemusten vaihtoon ja yhteisen osaamisen vahvistamiseen. Varautumalla museot turvaavat yhteistä kulttuuriperintöä ja vahvistavat yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.

Varautumisverkosto

Varautumisverkosto on vertaisoppimisen ja kokemusten sekä hyvien käytäntöjen jakamisen foorumi, joka vahvistaa varautumista museoalalla. Verkoston puheenjohtajina toimivat museonjohtaja Miia-Leena Tiili ja museotoimenjohtaja Hanna-Kaisa Melaranta.

Kulttuuri-omaisuuden suojelu

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut kulttuuriomaisuuden turvaamisen seurantaryhmän ja asiantuntijaryhmän vahvistamaan varautumista kulttuuriperintöalalla. Asiantuntijaryhmässä Museoliittoa edustavat jäsenenä toimitusjohtaja Petra Havu ja varajäsenenä museonjohtaja, hallituksen jäsen Lassi Patokorpi

Lue lisää

Museoviraston varautumisohjeet

Museovirasto tukee ja kehittää kulttuuriperinnön suojaamiseen liittyvää varautumista valtakunnallisena asiantuntijaviranomaisena. Viraston ja kolmen vastuumuseoalueen yhteisen Kriisinkestävä kulttuuriperintö -hankkeen tavoitteena on 2026–2027 vahvistaa kulttuuriperinnön ja kulttuuriomaisuuden suojeluun liittyvää varautumista sekä tukea yhteiskunnan henkistä kriisinkestävyyttä.

Tutustu Museoviraston varautumisohjeisiin

Termi- ja aineistopankki

Miten määritellään varautuminen, huoltovarmuus tai kulttuuriomaisuuden suojelu? Tutustu terminologiaan ja keskeisiin museoalan varautumista sääteleviin lakeihin sekä velvoitteisiin termi- ja aineistopankissa.

”Museo voi olla vaikuttamisen väline”

”Jos menetämme osan historiaamme, menetämme palan siitä, keitä me olemme suomalaisina”, kirjoittaa huoltovarmuuteen, informaatiovaikuttamiseen ja henkiseen kriisinkestävyyteen paneutunut varautumisasiantuntija Teuvo Arolainen.

Lue lisää Museo-lehdestä

Meidän aikanamme -podcast: Sota ja rauha museossa

Kuinka menneiden sotien tarkastelu voi auttaa meitä ymmärtämään maailmantilannetta, ja onko museossa peräti avain rauhaan? Museoliiton Meidän aikanamme -podcastissa on aiheesta keskustelemassa Sodan ja rauhan keskus Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen. Jaksossa kuullaan myös, kuinka Ukrainan sota näkyy Parolan panssarimuseossa. 

Kuuntele jakso Spotifyssa

”Sota Ukrainassa vauhdittaa kulttuuriomaisuuden suojelua Suomessa”

Museoliiton julkaiseman Museo-lehden artikkeli kertoo, kuinka varautuminen kulttuuriomaisuutta koskeviin uhkiin on Suomessa kiihtynyt sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Jutussa OKM kertoo työstä varautumisen edistämiseksi. Myös Ukrainan museoliitto jakaa artikkelissa kokemuksia kulttuuriomaisuuden suojaamisesta sodan keskellä.

Museobarometri: Kulttuuriperinnön suojaamisen merkitys on kasvanut

Suomalaisten museonjohtajien mukaan kulttuuriperinnön suojaamisesta on tullut aiempaa tärkeämpi osa yhteiskunnan turvallisuutta. Kesällä 2026 toteutetun Museobarometri-kyselyn teemana olivat kokonaisturvallisuus ja kriisinkestävyys. Kyselyssä 76 prosenttia vastaajista on täysin samaa mieltä siitä, että kulttuuriperinnön suojaamisen merkitys on kasvanut. Jonkin verran samaa mieltä on 17 prosenttia vastaajista. Vain neljä prosenttia vastaajista ei nähnyt muutosta tai oli eri mieltä. Tulokset kertovat toimintaympäristön muuttumisesta. Avoimissa vastauksissa muutosta selitetään erityisesti Euroopan turvallisuustilanteella, Ukrainan sodalla, ilmastonmuutoksen aiheuttamilla sään ääri-ilmiöillä sekä tarpeella varautua uudenlaisiin riskeihin.

Voisit olla myös kiinnostunut näistä