17.8.2026
Museot osana kokonaisturvallisuutta – Museobarometri 2027 kertoo muuttuneesta toimintaympäristöstä
Suomalaisten museonjohtajien mukaan kulttuuriperinnön suojaamisesta on tullut aiempaa tärkeämpi osa yhteiskunnan turvallisuutta. Museobarometrin tämän vuoden teemana olivat kokonaisturvallisuus ja kriisinkestävyys. Samaan aikaan museoiden talousnäkymät ovat vakautuneet, vaikka julkisen rahoituksen epävarmuus ja kasvaneet kustannukset näkyvät edelleen alan odotuksissa.
Museobarometri on museoalan etujärjestö Suomen museoliiton vuosittainen kysely museonjohtajille. Kysely lähetettiin tänä vuonna 214 museonjohtajalle, joista 70 vastasi. Vastausprosentti oli 33. Vastausaika oli 25.6.–12.8.2026.
Tänä vuonna barometrikyselyn teemana oli museoiden rooli yhteiskunnan kokonaisturvallisuudessa ja kriisinkestävyydessä. Kyselyssä 76 prosenttia vastaajista on täysin samaa mieltä siitä, että kulttuuriperinnön suojaamisen merkitys on kasvanut. Jonkin verran samaa mieltä on 17 prosenttia vastaajista. Vain neljä prosenttia vastaajista ei nähnyt muutosta tai oli eri mieltä.
Tulokset kertovat toimintaympäristön muuttumisesta. Avoimissa vastauksissa muutosta selitetään erityisesti Euroopan turvallisuustilanteella, Ukrainan sodalla, ilmastonmuutoksen aiheuttamilla sään ääri-ilmiöillä sekä tarpeella varautua uudenlaisiin riskeihin.
Museonjohtajat korostavat samalla, että kulttuuriperinnön suojeleminen edellyttää riittäviä resursseja. Pelkkä lisääntynyt keskustelu ei riitä, vaan tarvitaan pitkäjänteistä varautumista, turvallisuussuunnittelua ja investointeja kokoelmien, rakennusten ja muun kulttuuriomaisuuden suojaamiseen.
Museot nähdään osana kokonaisturvallisuutta
Museot nähdään vahvasti osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Peräti 96 prosenttia museonjohtajista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että museot vahvistavat yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja kriisinkestävyyttä.
Avoimissa vastauksissa museoita kuvataan esimerkiksi ”sillaksi vaikeiden aikojen yli” sekä kansalaisten identiteettiä, osallisuutta ja hyvinvointia vahvistaviksi instituutioiksi. Moni vastaaja korostaa myös museoiden merkitystä luotettavan tiedon tuottajina aikana, jolloin informaatiovaikuttaminen ja väärän tiedon levittäminen haastavat yhteiskuntia.
Kulttuuriperinnön suojaaminen on tärkein tehtävä kriisiaikoina
Museonjohtajilta kysyttiin myös, mikä on museoiden tärkein tehtävä kriisitilanteissa. Vastaajia pyydettiin valitsemaan yksi tehtävä.
Selvästi yleisin vastaus oli kulttuuriperinnön suojaaminen ja säilyttäminen, jonka valitsi 66 prosenttia vastaajista. Toiseksi tärkeimmäksi tehtäväksi nousi yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden vahvistaminen (19 prosenttia).
Selvästi harvempi nosti tärkeimmäksi tehtäväksi luotettavan tiedon tarjoamisen (4 prosenttia), paikallisen identiteetin ylläpitämisen (4 prosenttia) tai hyvinvoinnin tukemisen (1 prosentti). Vastaukset kuvaavat, että museonjohtajat näkevät perustehtävän – kulttuuriperinnön säilyttämisen – kaiken muun toiminnan lähtökohtana myös poikkeusoloissa.
Kulttuuriperintö halutaan vahvemmin mukaan kansalliseen varautumiseen
Museobarometrin mukaan museonjohtajat toivovat kulttuuriperinnön nykyistä vahvempaa huomioimista osana kansallista turvallisuussuunnittelua.
Vain kolme prosenttia vastaajista arvioi, että kulttuuriperintö huomioidaan tällä hetkellä riittävästi kansallisessa varautumisessa ja turvallisuussuunnittelussa. Lähes puolet vastaajista katsoo, että se huomioidaan vain osittain, ja lähes kolmannes arvioi, ettei sitä huomioida lainkaan riittävästi.
Viranomaistyö kulttuuriomaisuuden suojaamiseksi on vasta alussa. Kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanossa kehitetään varautumista kulttuuriperintöalalla, ja opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut keväällä seuranta- ja asiantuntijaryhmät edistämään kulttuuriomaisuuden suojelua sekä vuoden 1954 Haagin yleissopimuksen toimeenpanoa. Myös Museoliitto osallistuu tähän asiantuntijatyöhön.
Talousnäkymät vakautuivat
Museobarometri seuraa vuosittain myös museoiden talousnäkymiä.
Tänä vuonna yli puolet museonjohtajista (56 prosenttia) arvioi museonsa talouden pysyvän ensi vuonna ennallaan. Talouden heikkenemistä ennakoi 31 prosenttia ja vahvistumista 13 prosenttia vastaajista.
Museon talousnäkymiä kuvaava saldoluku parani vuodessa -22:sta -13:een. Vaikka näkymät ovat edelleen varovaiset, tulokset viittaavat siihen, että viime vuosien voimakas epävarmuus on hieman hellittänyt.
Keskeisinä huolenaiheina nousevat edelleen esiin julkisen rahoituksen epävarmuus, kasvaneet kiinteät kustannukset sekä investointitarpeet. Vastauksissa mainitaan muun muassa rakennusten korjaukset, säilytystilat, energiaratkaisut sekä kasvavat kuljetus- ja materiaalikustannukset.
Palvelutulot kehittyvät aiempaa myönteisemmin
Museoiden omien tulojen kehitys näyttää aiempaa valoisammalta.
Yli neljännes museoista budjetoi palvelutulojensa kasvavan ensi vuonna. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 15 prosenttia. Samalla vain kymmenen prosenttia odottaa palvelutulojen pienenevän.
Kuluvan vuoden palvelutulojen kehityksessä näkyy kuitenkin edelleen varovaisuus. Noin kaksi kolmasosaa museoista kertoo palvelutulojen pysyneen odotetulla tasolla ja 16 prosenttia arvioi niiden jääneen odotettua pienemmiksi.
Museobarometrin tuloksia saldoluina. Saldoluku saadaan vähentämällä myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus.
Henkilöstö pysyy vakaana
Museoiden henkilöstötilanne näyttäytyy kyselyn perusteella vakaana.
Yli 80 prosenttia museonjohtajista arvioi henkilöstömäärän pysyvän ennallaan ensi vuonna. Seitsemän prosenttia ennakoi henkilöstön vähenevän ja 11 prosenttia arvioi henkilöstön kasvavan.
Henkilöstökehitystä kuvaava saldoluku on positiivinen (+3), mikä kertoo odotusten hienoisesta paranemisesta.
Kävijämäärät ovat vakiintuneet korkealle tasolle
Museonjohtajat arvioivat, että museoiden suosio jatkuu.
Yli puolet museonjohtajista kertoo kuluvan vuoden kävijämäärien vastanneen odotuksia. Odotettua paremmasta kehityksestä raportoi noin neljännes museoista ja viidennes kertoo kävijämäärien jääneen odotettua pienemmiksi.
Avoimissa vastauksissa kävijämääriin vaikuttavina tekijöinä korostuvat ennen kaikkea näyttelyiden kiinnostavuus, tapahtumatarjonta ja markkinointi. Toisaalta kotitalouksien heikentynyt ostovoima, matkailun varovaisuus sekä sääolosuhteet näkyvät monen museon kävijäkehityksessä.
Museoiden näyttelytoiminta jatkuu kuitenkin vahvana. Seitsemän kymmenestä museosta arvioi näyttelyohjelmansa toteutuvan ensi vuonna suunnitellusti, ja joka kymmenes arvioi voivansa jopa laajentaa näyttelytoimintaansa.
Tutustu tuloksiin kokonaisuudessaan tai lataa tiedot talteen.