Juuri julkaistu Kuntaliiton esiselvitys tarkastelee taide- ja kulttuurilaitosten uudistumistarpeita väestörakenteen muuttuessa ja julkisen talouden kiristyessä. Museoliitto huomauttaa, että uudistuminen on jo käynnissä museoalalla mutta museoiden lakisääteinen perustehtävä, kokoelmatyö, asettaa muutokselle omat reunaehtonsa.

Kuntaliitto julkaisi maanantaina 2. marraskuuta Seinistä sisältöihin – taide- ja kulttuurilaitosten tulevaisuus kunnissa -esiselvityksen. Siinä tarkastellaan valtionosuutta saavien kulttuurilaitosten verkoston, rahoituksen, yhteistyön ja resurssien käytön kehittämistä. Esiselvitys liittyy kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanoon ja se tarjoaa näkökulmia seuraavan hallitusohjelman valmisteluun.

Esiselvityksen keskeinen johtopäätös on, että suurimman uhan muodostaa hidas reagointi rahoituksen vähenemiseen. Raportti perustuu kyselyyn, johon vastasi 145 kuntaa. Tuloksia täydentävät keskustelut ja haastattelut. Esiselvityksen laatijat, Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen ja erityisasiantuntija Johanna Selkee, esittävät kaikkiaan 15 johtopäätöstä siitä, kuinka taide- ja kulttuurilaitosten tulee uudistua. Lehtonen ja Selkee peräänkuuluttavat mm. uusia toimintamalleja, vahvempaa yhteistyötä ja työnjakoa, tilojen käytön tehostamista sekä johtamisen uudistamista. Myös rahoitusjärjestelmän tulisi tukea uudistumista ja rahoituspohjan monipuolistamista. Tavoitteena on turvata ammattimaisen taiteen ja kulttuurin alueellinen saatavuus.

Museoliitto: Museoiden koko tehtäväkenttä tarkasteluun

Museoliiton kommentin esiselvitykseen esitti julkistustilaisuudessa toimitusjohtaja Petra Havu, joka korostaa museoiden lakisääteisten tehtävien ja niiden asettamien reunaehtojen tarkastelemista.

Esiselvitys painottuu kuntien kulttuuripalveluihin ja esittävään taiteeseen. Kulttuuripalveluihin keskittyvä tarkastelu voi jättää sivuun kulttuuriperinnön tallentamisen, säilyttämisen ja tutkimuksen sekä vastuumuseoiden kehittämis- ja viranomaistehtävät. Kaikkia ehdotuksia ei voida sellaisenaan soveltaa museoihin.

Museoiden lainsäädäntö ja valtionosuusjärjestelmä uudistuivat vuonna 2020. Vuoden 2024 arvioinnissa ei havaittu merkittävää tarvetta järjestelmän periaatteiden muuttamiseen. Keskeiseksi ongelmaksi tunnistettiin vastuumuseoiden lisääntyvät tehtävät suhteessa rahoitukseen. Museoiden erikoistuminen, työnjako ja yhteistyö ovat jo pitkälle kehittyneitä, ja esimerkiksi valtakunnallinen TAKO-yhteistyö ehkäisee päällekkäistä kokoelmatyötä.

Tilojen käytön tehostamisessa on huomioitava kokoelmien säilyttämisen ja kulttuuriomaisuuden suojaamisen vaatimukset. Yhteiset kokoelmakeskukset voivat olla perusteltuja, mutta liiallinen keskittäminen voi synnyttää turvallisuusriskejä. Digitalisaatio ei korvaa fyysisten kokoelmien säilyttämistä.

Museoiden oman toiminnan tuotot ovat kasvaneet vuoden 2014 yhteensä 35,3 miljoonasta eurosta 71,8 miljoonaan euroon vuonna 2025. Julkinen rahoitus on silti välttämätöntä lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. Muut tulot täydentävät sitä.

Museoliitto korostaa myös kuntien kulttuuria koskevien strategisten tavoitteiden ja museoiden uudistumista tukevan ohjauksen merkitystä. Rakenteita tulee kehittää museoiden yhteiskunnallisen tehtävän ja vaikuttavuuden pohjalta, ei pelkästään kustannusten vähentämiseksi.

Lue Kuntaliiton tiedote ja esiselvitys