Museokortti voitti Vuoden Digipalvelu 2026 -palkinnon yksityisen sektorin kategoriassa. Ohjelmistoalan kattojärjestö Software Finland ry:n myöntämän tunnustuksen perusteluissa kiitettiin erityisesti Museokortin kykyä innostaa ihmisiä museoihin, madaltaa kynnystä kulttuurielämyksiin ja edistää yhteisöllisyyttä.

Museokortti valittiin Vuoden Digipalveluksi yhteensä 73 ehdokkaan joukosta. Palkinnot jaettiin 5. marraskuuta järjestetyssä gaalassa ensimmäistä kertaa kahdessa kategoriassa. Yksityisen sektorin voittajaksi valittiin Museokortin digipalvelut ja julkisen sektorin voittajaksi oikeusministeriön Kansalaisaloite.fi-palvelu.

Tuomaristo kuvasi Museokorttia perusteluissaan kansalaisten osallisuutta ja hyvinvointia edistäväksi palveluksi, joka on helppokäyttöinen ja kaikkien saatavilla. Museokortti kannustaa ihmisiä käymään aktiivisesti museoissa ja avaa esimerkiksi lapsiperheille väylän elämykselliseen yhteiseen tekemiseen. Palvelu tukee myös yhteisöllisyyttä tuomalla perheet ja ystävät yhteisten elämysten äärelle.

– Museokortti saa ihmiset kotoa liikkeelle ja pois ruutujen äärestä. Se tekee museokäynnistä spontaanin päätöksen erikseen suunnitellun retken sijaan, tuomariston puheenjohtaja, ohjelmistoalan vaikuttaja Riitta Raesmaa kuvailee.

Tuomaristo arvosti erityisesti sitä, että Museokortti madaltaa kynnystä tutustua taiteeseen, historiaan ja tieteeseen myös niille, joille museoissa käyminen ei ole ennestään tuttua. Arvioinnissa painottuivat digipalvelun vaikutus käyttäjiensä elämään, ongelmanratkaisukyky sekä toteutuksen laatu, kestävyys ja tietoturva.

Museokortti on muuttanut suomalaisten museotottumuksia: kynnys poiketa museoon on madaltunut

Vuonna 2015 lanseerattu Museokortti on kasvanut yhdeksi suomalaisen kulttuurikentän menestystarinoista ja muuttanut tutkitusti suomalaisten tapaa käydä museoissa. Kynnys poiketa museoon on madaltunut, ja museovierailuista on tullut entistä luontevampi osa arkea ja vapaa-aikaa.

Samalla Museokortti on tuonut museoihin uusia yleisöjä ja kannustanut ihmisiä tutustumaan myös itselleen ennestään tuntemattomiin kohteisiin. Suomessa on tällä hetkellä 363 000 aktiivista museokorttilaista.

Museokortin runsaan kymmenvuotisen historian aikana maksullisten museokäyntien määrä on kaksinkertaistunut ja museoiden pääsylipputulot lähes kolminkertaistuneet.

– Museokortti on digitaalinen palvelu, mutta sen tärkein hetki ei tapahdu ruudulla. Museokortin todellinen arvo syntyy museoissa – uusista oivalluksista, kohtaamisista ja yhteisistä kokemuksista. Olemme iloisia, että palkinto nostaa esiin Museokortin kyvyn innostaa ihmisiä kulttuurin pariin ja madaltaa kynnystä museoelämyksiin, FMA Creations Oy:n toimitusjohtaja Pekka Impiö iloitsee.

Museokortti-järjestelmän lisäksi digipalveluihin kuuluu myös vuonna 2020 käyttöön otettu Museokortti-sovellus, jolla on nykyisin 65 000 aktiivista käyttäjää kuukaudessa. Lisäksi Museokortin verkkosivut kokoavat yhteen museoiden ajankohtaiset näyttelyt, tapahtumat ja edut sekä tarjoavat inspiraatiota seuraavaan museokäyntiin.

Museokortti on tuottanut museoille 120 miljoonaa euroa

Tuomaristo nosti palkintoperusteluissaan esiin myös Museokortin toimintamallin, jossa palvelun tuotot hyödyttävät museoita. Museokortin myyntituloja palautetaan museoille kävijämäärien perusteella, ja osa tuloista käytetään palvelun kehittämiseen sekä museoiden yhteismarkkinointiin.

Museokortin ensimmäisen kymmenen vuoden aikana (2015–2025) museoissa tehtiin Museokortilla yli 14,5 miljoonaa vierailua, ja palvelu tuotti suomalaisille museoille lähes 120 miljoonaa euroa. Palvelun tavoitteena on lisätä museoiden kävijämääriä, vahvistaa museoalan elinvoimaisuutta ja tuoda kulttuurielämykset mahdollisimman monen ulottuville.

Museokortti on vuoden mittainen pääsylippu yli 360 kohteeseen. Museokortti-toiminnasta vastaa FMA Creations Oy, joka on kokonaan Suomen museoliitto ry:n omistama ja kuuluu Museoliitto-konserniin. Museokortti-järjestelmän tuottamat tulot palautetaan suomalaisille museoille kävijämäärien perusteella, eikä järjestelmällä ole museoalan ulkopuolisia edunsaajia.