Skip to content

Museoliitto

29.10.2024

Museoliitto valtion talousarviosta 2025: ”Päätökset kulttuuriperinnön karsimisesta tai tallentamatta jäämisestä ovat pysyviä”

Valtion talousarvio eli ns. budjettikirja eduskunnassa

Kuva Hanne Salonen

Museoliitto korostaa lausunnossaan hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle 2025, että museot tulee nähdä alueiden vetovoimaisuuden ja elinvoiman kehittäjinä. Museoiden tärkeää tehtävää kestävän yhteiskunnan rakentamisessa ja hyvinvoinnin edistämisessä ei saa unohtaa. Valtionosuusrahoituksen leikkaukset heikentävät alan kehitystä. Museoliitto muistuttaa myös museopoliittisesta ohjelmasta, jossa museoilla on tärkeä tehtävä kulttuurisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisessa ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Museoliitto muistuttaa eduskunnan sivistysvaliokunnalle annetussa lausunnossa museoiden menestyksestä suosittuna kulttuuripalveluna. Museoiden käyntimäärät ovat jatkaneet kasvua vuodesta toiseen koronavuosia lukuun ottamatta. Vuonna 2023 museoihin tehtiin Suomessa ennätykselliset 8,7 miljoonaa käyntiä. 

Museokäyntien lukumäärän kasvu on kasvattanut myös museoiden omia tuloja, jotka muodostivat vuonna 2023 21,7 prosenttia museoiden tuloista (lähde: Museoviraston Museotilasto). Kuitenkin valtaosa, noin 71 prosenttia, museoiden rahoituksesta muodostuu valtion ja kuntien rahoituksesta. Museoilla on suuret kiinteät kustannukset, jotka johtuvat kokoelmien säilyttämisestä sekä museon ylläpitämiseen liittyvistä henkilöstökuluista, mikä selittää julkisen rahoituksen suurta osuutta ja välttämättömyyttä museoiden ylläpidolle. 

Ammatillisten museoiden toimintaa rahoitetaan museolain (314/2019) perusteella. Ammatillisten museoiden käyttökustannuksiin myönnettävän valtionosuuden tavoitteena on edistää kulttuuriperinnön kattavaa tallentamista sekä monipuolisten, alueellisesti kattavien ja yhteisölleen merkittävien museopalveluiden saatavuutta.

Valtionrahoituksen vähenemisen lisäksi useat kunnat ovat ilmoittaneet tarpeesta sopeuttaa budjettiaan ja vähentävänsä tai pohtivansa museoiden rahoituksen vähentämistä. Missä laajuudessa kuntien sopeutukset tulevat kohdentumaan museoiden tukeen, tullaan näkemään tulevina vuosina.

Suomen museoliitto teki elokuussa 2024 ammatillisesti hoidetuille museoille barometrikyselyn, jossa tiedusteltiin mahdollisten leikkausten vaikutusten kohdentumista. Barometrivastausten mukaan leikkaukset tulevat vaikuttamaan mm. näyttelyiden aukioloaikoihin, näyttelyiden määrään ja ilmaiskäyntien määrään sekä johtamaan henkilökunnan vähennyksiin.

Museopoliittista ohjelmaa ei pidä unohtaa

Suomessa on museolain toimeenpanon tueksi laadittu Museopoliittinen ohjelma (OKM 2018:11), joka ulottuu vuoteen 2030. Ohjelmassa museot nähdään asiantuntijoina, kumppaneina ja mahdollistajina. Ohjelma fokusoi museoiden kykyyn tarjota elämyksiä ja tietoa, sekä niiden luomiin mahdollisuuksiin luovuudelle, sivistykselle, identiteettien rakentumiselle ja muutosten ymmärtämiselle. Museoilla nähdään olevan tärkeä tehtävä kulttuurisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisessa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Näin museot myös mieltävät itsensä.

Museopoliittista ohjelmaa ei mainita hallituksen esityksessä valtion vuoden 2025 talousarvioksi. Sen sijaan vuoden 2025 toiminnan kohdalla viitataan mm. kulttuuriperintöstrategian ja kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanoon. Mikä on Museopoliittisen ohjelman suhde kulttuuriperintöstrategiaan ja kulttuuripoliittiseen selontekoon?

Suomen museoliitto on antanut lausunnon luonnoksesta kulttuuripoliittiseksi selonteoksi. Museoliiton huoli selontekoluonnoksessa kohdistuu siihen, että selontekoluonnoksessa museoiden ja muun kulttuuriperinnön merkitystä tai elinvoimavaikutuksia ei riittävästi tunnisteta ja joiltain osin selonteko on museoalan näkökulmasta selvästi puutteellinen. Tämä yhdistettynä yllä mainittuun epäselvyyteen suhteessa Museopoliittiseen ohjelmaan herättää huolen siitä, kuinka museot on ymmärretty ja huomioitu kulttuuripolitiikan kehittämisen kokonaisuudessa.

Säästöillä on pitkäaikaiset vaikutukset

Museoita tulevat koskemaan Museoviraston toimintaan ja talouteen kohdistuvat supistukset.

Kokonaisuutena museoala tulee joutumaan aiempaa vaikeampaan tilanteeseen, samalla, kun sen tulisi selviytyä digitalisaatiomurroksesta, kyetä kasvattamaan omarahoitusosuutta ja kyetä palvelemaan museokävijöitä ja muita museoiden asiakkaita, kuten tutkijoita, sekä huolehtimaan kulttuuriperinnön dokumentoinnista tässä ajassa. Museoalalla säästöillä on pitkäaikaisia vaikutuksia, sillä päätökset kulttuuriperinnön karsimisesta tai tallentamatta jäämisestä ovat pysyviä.

Rahoituksen supistuminen ja museoille osoitettavien henkilötyövuosien vähentäminen tulee vaikuttamaan myös museoalan työllisyyteen eli lisäämään työttömyyttä.

Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2025 sisältää leikkauksia myös valtionavustuksiin, kuten kulttuuritilojen investointiavustuksiin ja valtakunnallisten järjestöjen rahoitukseen. Ensiksi mainittu tulee lisäämään kulttuuriperinnön korjausvelkaa ja jälkimmäinen vaikeuttamaan kulttuurialojen valtakunnallisten järjestöjen, kuten myös Suomen museoliiton, toimintaa.

Taidemuseoiden osalta hallituksen esitystä valtion vuoden 2025 talousarvioksi voi pitää hieman parempana kuin museoalan yleensä, johtuen siitä, että Kansallisgallerian rahoitukseen ei kohdistu leikkauksia ja että Museoviraston myöntämä museoiden näyttelypalkkioavustus säilyy.

Lue lausunto kokonaisuudessaan.

Voisit olla myös kiinnostunut näistä