Valtiovarainministeriö on julkaissut julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksen sekä verokartoituksen. Museoita koskee kaksi toimenpidettä: VOS-rahoituksen vähentäminen ja VOS-rahoituksen indeksikorotuksien poistaminen. Museoliiton toimitusjohtaja Petra Havun mielestä esitettyjen leikkauksien yhteiskunnallisia vaikutuksia ei ole huomioitu. Leikkausten sijaan kannattaa keskittyä siihen, kuinka museot voivat auttaa ratkomaan vaikeita yhteiskunnallisia ongelmia.

Valtiovarainministeriön julkisen talouden meno- ja rakennekartoitus sekä verokartoitus tarjoavat päätöksenteon tueksi tietoa eri vaihtoehdoista julkisen talouden vahvistamiseksi.

Ministeriön kartoitukset pohjaavat finanssipoliittisen parlamentaarisen työryhmän sopuun alustavasta rahoitusasematavoitteesta julkisen talouden vahvistamiseksi. Alustavan tavoitteen mukaan tämä ns. velkajarru sopeuttaa julkista taloutta noin 8–11 miljardilla eurolla seuraavalla vaalikaudella.

Valtiovarainministeriön kartoitus kattaa kaikki julkisen sektorin osa-alueet ja koko julkisen talouden, joka sisältää valtionhallinnon lisäksi hyvinvointialueet ja kunnat sekä sosiaaliturvarahastot. Erilaisia toimia kartoituksissa on yhteensä noin 400.

Meno- ja rakennekartoituksessa on kaksi museoita suoraan koskevaa toimenpidettä:

• Esittävän taiteen ja museoiden rahoituksen vähentäminen ja

• Esittävän taiteen ja museoiden valtionosuuden indeksikorotuksien poistaminen

Toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia on eritelty VM:n laatimassa Kulttuurin rahoitus -taustamuistiossa. Valtionosuus esittävän taiteen ja museoiden käyttökustannuksiin mainitaan kulttuurin rahoituksen kokonaisuuden suurimmaksi rahoituseräksi. Kulttuurin rahoitus kaudella 2027–2030 on 563–567 miljoonan euroa, mistä esittävän taiteen sekä museoiden VOS-rahoitus on 163 miljoonaa euroa vuoden 2027 hinnoin. Ministeriön muistio mainitsee, että VOS-rahoitukseen on kohdennettu kuluvalla vaalikaudella noin 11 miljoonan euron säästöt.

Esittävän taiteen ja museoiden VOS-rahoitus on sidottu peruspalvelujen valtionosuusindeksiin. Muistion mukaan indeksisidonnaisuuden poistaminen tai väliaikainen jäädyttäminen tuottaisi noin 20 miljoonan euron säästön valtiolle vuoteen 2031 mennessä. Muistio esittää myös suuremman leikkausvaihtoehdon: rahoituksen vähentäminen esim. 30 prosentilla tuottaisi noin 48 miljoonan euron säästön valtiolle. Jos rahoitusta vähennettäisiin merkittävissä määrin, tulisi muistion mukaan tarkastella järjestämiskriteerejä ja supistaa toimijoiden määrää, joka on esittävillä taiteilla ja museoilla yhteensä yli 200. Ministeriö esittää mahdolliseksi kompensointitoimeksi pääsylippujen hintojen korotusta, jotta toiminta ei vähenisi.

Museoiden rahoitusta tarkasteltava yhteiskunnallisten vaikutusten perusteella

Museoliiton toimitusjohtaja Petra Havu katsoo, että museoiden rahoitusta koskevia vaihtoehtoja on arvioitava niiden yhteiskunnallisten vaikutusten perusteella. Valtiovarainministeriön kartoitus tarkastelee leikkausten tuottamia säästöjä, mutta vaikutukset museoiden tehtäviin, palveluihin ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen jäävät arvioimatta.

Suomessa on vuonna 2020 voimaan tullut museolaki ja siihen perustuva alueellisten vastuumuseoiden sekä valtakunnallisten vastuumuseoiden verkosto. Museoilla on myös tallennusyhteistyötä päällekkäisen tallentamisen välttämiseksi. Museoiden nykyinen toiminta ei siis ole päällekkäistä vaan toisiaan täydentävää.

Nykyinen vastuunjako- ja ohjausmalli takaa sen, että suomalainen museotoiminta on kattavaa ja korkeatasoista koko maassa.

Museoiden osalta pääsylippujen hinnan nostamisen vaikutus olisi pieni, sillä suuri osa museoiden kustannuksista liittyy museoiden kokoelmiin ja niiden ylläpitoon. Lisäksi puolet maksullisista näyttelykäynneistä museoissa tehdään Museokortilla, joka tasaa pääsylippujen hinnankorotuksen vaikutuksia. Museoilla on myös tärkeä perustehtävä osallistaa lapsia ja nuoria yhteiskuntaan, ja museoissa vierailee yli puoli miljoonaa päiväkoti-ikäistä, koululaista ja opiskelijaa vuosittain. Tämän toiminnan jatkuvuutta ei voi ratkaista pääsymaksuilla.

Huomattavat leikkaukset heikentäisivät museoiden toimintaedellytyksiä ja uhkaisivat lakisääteisistä tehtävistä suoriutumista. Ne vaikuttaisivat myös alan työllisyyteen.

Leikkausten sijaan Suomessa kannattaa fokusoida siihen, kuinka museoita voidaan paremmin hyödyntää vaikeiden yhteiskunnallisten kysymysten ratkomisessa. Museot antavat ihmisille perspektiiviä siihen, kuinka ilmastonmuutoksesta ja tekoälyn tuottamasta yhteiskuntamurroksesta voidaan selvitä. Museot voivat vahvistaa nuorten tulevaisuususkoa, vähentää erilaisia yksinäisyyden ja osattomuuden kokemuksia sekä ehkäistä mielenterveysongelmia ja tukea niistä kuntoutumista.

Museot ovat luontevia paikkoja liittyä osaksi yhteiskuntaa. Ne ovat kaikille avoimia kohtaamispaikkoja, ja ne kokoavat yhteen monenlaisia yleisöitä näyttelyihin, tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Myös museoiden maksuttomat päivät tulee säilyttää. Niillä on yhteiskunnallisesti tärkeä merkitys. Osa suomalaisista maksaa mieluusti museokäynneistä, mutta kaikilla tulee olla oikeus kulttuuriperintöön ja itsensä sivistämiseen.